... on ollut kokemus. Mä olen herännyt tän sarjan hypeen sen verran myöhässä, että musta tuntuu että ihan kaikki muut on jo lukenu tän sarjan. Eihän se niin todellakaan ole, koska edelleen tasaisin väliajoin näen somessa muiden kirjaihmisten päivityksiä heidän ACOTAR-matkastaan.
Mä luin ekan (ja puolet tokasta) jo muutama vuosi sitten, mutta tänä vuonna päätin lukea koko sarjan. Toukokuun aikana luin ensimmäisen osan, kesäkuun aikana toisen ja nyt heinäkuussa olen lukenut kolmannen osan. Maasin kirjoitustyyli on koukuttava, mutta ehkä mulle vähän hidastempoinen. Kaikkien näiden kirjojen alkupuolisko on hidasta, rauhallista ja tasaisen tappavaa. Loppua kohti vauhti kiihtyy ja ihan lopussa rytisee niin, että ei tahdo perässä pysyä.
Mutta - hitaudesta huolimatta - oon viihtynyt tän sarjan parissa erittäin hyvin. Toka kirja on tähän mennessä mun (ja hyvin monen muunkin) lemppari. Innolla kyllä lähden jatkamaan kahden seuraavankin kirjan pariin. Sen jälkeen ajattelin lukea Throne of Glassit ja sitten vasta Crescent Cityn.. että lukemistahan piisaa.
Eli vaikka SJM:n kirjoitustyyli on mulle hidastempoista, siitä huolimatta koen että tarinankerronta korvaa sen mitä tahdissa menetetään. Hahmot on mun mielestä aivan valloittavia ja haluan tietää lisää maailmasta ja tulevista juonenkäänteistä. Ihanaa, että näistä on juuri ilmestymässä (ja osa tulee tässä loppuvuoden aikana) äänikirjat suomeksi, se auttaa tarpomaan varsinkin alkupuolen hitaita osuuksia. Vielä kun näistä saataisiin e-kirjaversiot noihin e- ja äänikirjapalveluihin. Sitten olis elämä mallillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti